Siikaisten kunnassa varaudutaan merkittävään muutokseen koulupalveluissa. Varhaiskasvatus- ja peruskouluikäisten lasten määrän ennakoidaan vähenevän noin 50 lapsella vuosikymmenen vaihteeseen mennessä. Muutos on kunnalle suuri, ja sen arvioidaan vaikuttavan väistämättä opetuksen resursointiin sekä mahdollisesti myös koulutoimen rakenteisiin.
Siikaisten kunnassa varaudutaan merkittävään muutokseen koulupalveluissa. Varhaiskasvatus- ja peruskouluikäisten lasten määrän ennakoidaan vähenevän noin 50 lapsella vuosikymmenen vaihteeseen mennessä. Muutos on kunnalle suuri, ja sen arvioidaan vaikuttavan väistämättä opetuksen resursointiin sekä mahdollisesti myös koulutoimen rakenteisiin.
Kunta on pyytänyt asiantuntija-apua tilanteen arviointiin. Konsulttiyhtiö FCG Oy on selvittänyt, miten opetuksen järjestämistä ja opettajaresurssia tulisi tulevina vuosina optimoida muuttuva väestökehitys huomioiden. Selvitystyössä Siikaisten opetuksen resursointia verrattiin useisiin eri verrokkiryhmiin. Tarkastelussa olivat kunnan nimeämät vertailukunnat, asukasluvultaan ja kuntarakenteeltaan samankaltaiset kunnat sekä koko Manner-Suomen kuntien keskiarvo. Vertailu kattaa muun muassa kustannukset, henkilöstöresurssit ja tilaratkaisut.
Talouden ja toiminnan tarkastelua on täydennetty myös tausta-aineistolla, jossa huomioidaan opetussuunnitelman tavoitteet, opetuksen järjestämisen suunnittelu sekä oppimistuloksiin liittyvät tutkimustulokset. Tarkastelun perusteella Siikaisten opetustoimen järjestäminen ei sinänsä poikkea keskimääräisestä suomalaisesta kunnasta oppilasmäärän, palvelutarpeen tai olosuhdetekijöiden näkökulmasta, mutta kustannusrakenne erottuu selvästi vertailussa.
Oppilaskohtaiset kustannukset selvästi keskiarvoa korkeammat
Selvityksen mukaan Siikaisten perusopetuksen oppilaskohtainen kustannus on vertailussa selvästi korkein. Erityisesti henkilöstökustannukset erottuvat: niiden taso on lähes kaksinkertainen verrattuna Manner-Suomen kuntien keskiarvoon.
Vuonna 2024 Siikaisten henkilöstökustannukset olivat keskimäärin noin 12 897 euroa oppilasta kohden. Kun mukaan lasketaan kaikki perusopetuksen kulut sekä aamu- ja iltapäivätoiminta, oppilaskohtainen kokonaiskustannus oli noin 18 180 euroa.
Vertailussa kustannukset suhteutetaan 7–15-vuotiaiden eli perusopetusikäisten määrään. Laskennassa huomioidaan myös kuntien väliset kotikuntakorvaukset. Tarkastelu sisältää sekä perusopetuksen että aamu- ja iltapäivätoiminnan.
Vuonna 2024 Siikaisten perusopetuksen järjestäminen oli noin 176 000 euroa kalliimpaa kuin vastaavan kokoisten kuntien keskiarvo. Ero koko Manner-Suomen kuntien keskiarvoon oli vielä suurempi, lähes 650 000 euroa.
Oppilasmäärä laskee, kustannukset kasvavat
Tilastojen mukaan perusopetuksen kustannukset ovat kasvaneet samaan aikaan, kun oppilasmäärä on pienentynyt. Tarkastelujaksolla oppilasmäärä on vähentynyt noin 15 prosenttia, mutta henkilöstökustannukset ovat nousseet.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 0–6-vuotiaiden lasten määrä on vähentynyt noin 36 prosenttia vuosien 2018–2024 aikana, ja 7–15-vuotiaiden perusopetusikäisten määrä ennustetaan pienenevän vielä noin 30 lapsella vuoteen 2030 mennessä.
TVA-lisien ja henkilökohtaisten lisien tarkastelu
Siikaisten yhtenäiskoulussa on käytössä useita työn vaativuuden arviointiin (TVA) perustuvia palkanlisiä. TVA-lisien tarkoituksena on OVTES-sopimuksen mukaisesti huomioida tehtävien vaativuus sekä työn sisältöön liittyvät erityispiirteet. Lisien myöntämisen lähtökohtana on työn vaativuuden arviointi sekä mahdollisimman selkeästi määritellyt kriteerit.
Henkilökohtaisia TVA-lisiä tulisi myöntää ennalta määriteltyjen ja läpinäkyvien kriteerien perusteella. FCG:n tarkastelun perusteella kriteerien määrittelyssä on Siikaisten yhtenäiskoulussa joiltakin osin kehittämismahdollisuuksia. Työn vaativuuden arvioinnin tavoitteena on kohdentaa palkkausta työn todellisen vaativuuden ja tehtävien sisällön perusteella.
Tarkastelussa havaittiin, että esimerkiksi koulun oppilaiden keskimääräistä suurempaan tuen tarpeeseen perustuva lisä on kohdentunut kaikille opettajille, rehtori mukaan lukien, mikä voi tehdä lisän perusteista tulkinnallisia. Tämä lisä on kuukausittain 195,54 euron suuruinen. Vuositasolla pelkästään tämä tva-lisä on yli 30.000 euroa. FCG:n tekemän selvityksen mukaan Siikaisten yhtenäiskoulun perusopetuksessa olleiden oppilaiden tuen tarve on kuitenkin merkittävästi alhaisempi kuin verrokkikunnissa ja koko maassa keskimäärin.
OVTES:n mukaan luokanvalvojan lisä maksetaan luokanopettajalle, joka toimii kuudennen luokan luokanvalvojana. Siikaisten yhtenäiskoulussa luokanvalvojan lisää on kuitenkin maksettu myös 0.–5. luokkien opettajille.
Koulussa on käytössä myös suuren luokan TVA-lisä (50 euroa kuukaudessa), jota maksetaan opettajille luokkakokojen perusteella. Lisäksi käytössä on erillisiä lisiä esimerkiksi atk-tukeen (220 euroa kuukaudessa) sekä Primus-järjestelmän ylläpitoon (300 euroa kuukaudessa). Tietyistä koulun ylläpito- ja viestintätehtävistä, kuten koulun Facebook-sivujen päivittämisestä on maksettu erilliskorvaus.
Lisillä on merkittävä vaikutus kokonaispalkkaukseen. Esimerkiksi luokanopettajan tehtäväkohtainen peruspalkka on 3 142 euroa kuukaudessa, ja lisien jälkeen kokonaisrahapalkka voi nousta noin 5 207 euroon kuukaudessa. Lehtorin peruspalkka on samoin 3 142 euroa kuukaudessa, ja lisien jälkeen kokonaisrahapalkka on noin 5 202 euroa kuukaudessa. Rehtorin tehtäväkohtainen peruspalkka on 4 663 euroa kuukaudessa, ja lisien jälkeen kokonaisrahapalkka on noin 5 961 euroa kuukaudessa.
Tarkastelun perusteella TVA-lisien kokonaisuus vaikuttaa koulun henkilöstökulujen tasoon. Jatkossa TVA-lisien perusteiden ja kriteerien tarkentaminen voisi tukea järjestelmän läpinäkyvyyttä ja yhdenmukaista soveltamista.
Resurssit hajautuvat pieniin ryhmiin
FCG:n Selvityksen mukaan Siikaisten perusopetuksen resursointi on tällä hetkellä ylimitoitettua. Opetusryhmät ovat poikkeuksellisen pieniä, ja joissakin tapauksissa ryhmiä on jaettu vielä pienempiin opetusryhmiin.
Opetustuntien tarkastelu osoittaa myös, että tuntijako on rakennettu pitkälti opettajien opetustuntien perusteella siten, että opetusvelvollisuustunnit täyttyvät. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa opettajien työpanos jakautuu useisiin pieniin ryhmiin ja esimerkiksi erityisopettajan työ kuluu monien ryhmien välillä kiertämiseen.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2014 määrittelevät perusopetuksen tavoitteet, sisällöt ja tuntijaon. Opetussuunnitelmaa on päivitetty useita kertoja viimeisen vuosikymmenen aikana, viimeksi vuonna 2025 oppimisen tuen järjestelyjä koskevilta osin.
Perusopetuksen opetussuunnitelma korostaa oppilaiden vuorovaikutusta, yhteistyötä ja monipuolisia työtapoja. Hyvin pienissä ryhmissä keskustelun näkökulmat voivat kaventua ja vertaistuen mahdollisuudet vähentyä. Opetusryhmien koko ei Suomessa perustu tarkkaan lakisääteiseen enimmäismäärään. Ryhmäkoon tulee perustua opetuksen pedagogiseen tarkoituksenmukaisuuteen sekä oppilaiden turvallisen ja riittävän tuen varmistamiseen. Laadukas pedagogiikka (opettajan osaaminen, arviointi, vuorovaikutus) on edelleen tärkeämpi tekijä kuin pelkkä ryhmäkoko. Jos ryhmäkoko ei kuitenkaan ole kohtuullinen, opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen täysimääräisesti voi käytännössä olla haastavaa.
Tutkimusten mukaan opetuksen kannalta toimiva ryhmäkoko sijoittuu usein noin 15–20 oppilaan välille. OECD:n vertailujen mukaan perusopetuksen alaluokkien keskimääräinen ryhmäkoko jäsenmaissa on noin 21 oppilasta.
Esiopetus ja koulunkäynninohjaajat
Esiopetus järjestetään tällä hetkellä yhtenäiskoulussa kymmenen lapsen ryhmässä. Kymmentä esikoululaista opettaa yksi opettaja ja luokassa on lisäksi yksi koulunkäynninohjaaja. Koulussa työskentelee kolme koulunkäynninohjaajaa ja yksi henkilökohtainen avustaja, jotka vastaavat myös aamu- ja iltapäivätoiminnasta.
Lukuvuonna 2026–2027 esikoululaisia on tämän hetken tiedon mukaan kuusi. Esikoulun siirtäminen päiväkodille auttaisi henkilöstöresurssien tehokkaampaan käyttöön.
Yhdysluokkaopetuksen edut ja resurssien varmistaminen
FCG:n selvityksessä ehdotetaan yhdysluokkaopetukseen siirtymistä vuosiluokilla 1–6. Yhdysluokassa opiskelee eri vuosiluokkien oppilaita samassa ryhmässä, jolloin ryhmän koko voidaan muodostaa pedagogisesti tarkoituksenmukaiseksi.
Noin 20 oppilaan yhdysluokka tarjoaa useita etuja verrattuna tilanteeseen, jossa oppilaat jakautuvat esimerkiksi kahteen noin kymmenen oppilaan luokkaan. Suurempi ryhmä mahdollistaa monipuolisemmat työtavat, kuten pienryhmätyöskentelyn, projektit ja vertaisoppimisen. Oppilailla on enemmän mahdollisuuksia keskusteluun, yhteistyöhön ja erilaisten näkökulmien kohtaamiseen. Myös sosiaalinen ympäristö on laajempi. Kun oppilaita on enemmän, kaverisuhteiden ja vertaistuen mahdollisuudet lisääntyvät ja yksittäiset ristiriidat eivät korostu yhtä helposti kuin hyvin pienissä ryhmissä. Yhdysluokassa myös vertaisoppiminen vahvistuu: vanhemmat oppilaat voivat toimia esimerkkeinä ja tukena nuoremmille, samalla kun he itse syventävät osaamistaan selittämällä asioita muille.
Kun opetusta järjestetään yhdelle riittävän kokoiselle ryhmälle useiden hyvin pienten ryhmien sijaan, myös erityisopetuksen ja oppimisen tuen resurssit voidaan kohdentaa tehokkaammin niitä tarvitseville.
Yhdysluokkasuunnitelmassa huomioidaan riittävät resurssit. Koulunkäynninohjaajien työpanosta kohdennetaan yhdysluokkiin. Lisäksi jakotunneilla voidaan jakaa opetusta esimerkiksi äidinkielessä, matematiikassa ja englannissa, mikä tukee opetuksen laatua ja mahdollistaa oppilaiden yksilöllisemmän tuen.
Tukitoimet joita valmistellaan
Valmistelussa tarkastellaan myös niitä tukitoimia, joilla yhdysluokkaopetuksen toimivuutta voidaan tukea. Yhtenä keskeisenä vaihtoehtona on jakotuntien käyttö, jolloin opetusryhmää voidaan tietyissä oppiaineissa jakaa pienempiin ryhmiin. Tällainen järjestely voi tukea opetuksen eriyttämistä ja mahdollistaa oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisen nykyistä paremmin.
Valmistelun yhteydessä selvitetään myös mahdollisuutta pienryhmän muodostamiseen. Pienryhmässä osa oppilaista voisi työskennellä ajoittain erillisessä ryhmässä, mikä voisi tarjota rauhallisemman oppimisympäristön ja mahdollistaa oppilaille yksilöllisempää tukea.
Lisäksi tarkastellaan koulunkäynnin ohjaajien työpanoksen kohdentamista yhdysluokkaopetuksen tueksi. Ohjaajien osallistuminen opetustilanteisiin voisi tukea oppilaiden työskentelyä, tehtävien ohjaamista sekä mahdollistaa opettajalle paremmat edellytykset opetuksen kokonaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Valmistelussa huomioidaan myös erityisopetuksen rooli. Kohdennettua erityisopetusta voidaan järjestää joko samanaikaisopetuksena luokassa tai pienemmissä ryhmissä, mikä voi tukea oppilaiden oppimista myös yhdysluokkaympäristössä.
Näiden tukitoimien mahdollisuuksia ja toteuttamistapoja tarkastellaan osana yhdysluokkaopetuksen suunnittelua.
Valmistelun taustalla on myös kunnan päättäjien yhteinen tavoite turvata koulun toimintaedellytykset ja säilyminen tulevaisuudessa. Yhdysluokkaopetuksen sekä siihen liittyvien tukitoimien tarkastelun tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka mahdollistavat koulun toiminnan jatkumisen sekä sen pedagogisen kehittämisen pitkällä aikavälillä.
Tavoitteena kestävä koulurakenne
Kunnan keskeinen tavoite on kehittää toimintaa jatkossa oppilaan etu edellä ja varmistaa opetuksen laatu samalla, kun toiminta järjestetään taloudellisesti kestävästi. Oppilasmäärän perusteella opetusta järjestellään uudelleen ja sille varataan tarvittavat resurssit. Tulevat eläköitymiset ja oppilasmäärän lasku huomioidaan kokonaisuudessa, jotta resurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti koko hyvinvoinnin toimialueella.
Yhdysluokkien muodostaminen kuuluu opetuksen järjestämisen normaaliin päätöksentekoon. Koska päätös ei suoraan muuta yksittäisten oppilaiden oikeuksia, hallintolain mukaista kuulemista ei tarvita. Kunta kuitenkin tiedottaa vanhempia ja henkilöstöä suunnitelmista hyvän hallintotavan mukaisesti.
Yhdysluokkien muodostamiseen liittyvistä mahdollisista henkilöstövaikutuksista ei ole syytä spekuloida etukäteen. Tilanne voidaan arvioida luotettavasti vasta, kun yhdysluokat on muodostettu ja oppilaiden tuen tarpeet on selvitetty. Tämän jälkeen voidaan tarvittaessa tehdä tarkempia päätöksiä henkilöstön resursoinnista ja tehtävien kohdentamisesta. Kokonaisuutta tulee tarkastella koko hyvinvoinnin toimialueella.
Lähitulevaisuudessa tulemme pitämään huoltajille vanhempainillan, jossa asiasta voidaan keskustella ja vastaamme mielellämme kysymyksiin. Koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa jatkamme kehittämistyötä.
Lisätietoja: Jenni Jokiranta Heli Kaskiluoto
hyvinvointijohtaja kunnanjohtaja
jenni.jokiranta@siikainen.fi heli.kaskiluoto@siikainen.fi
LÄHTEET:
FCG Finnish Consulting Group (FCG) tuottama selvitys Siikaisten kunnalle 02.02.2026
Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES
Tiedotetta korjattu 12.3.2026 klo 14.45 opettajille Facebook-sivujen pävittämisestä maksettujen lisien osalta.
Alla poimintoja FCG Oy:n tuottamasta selvityksestä: