Historia

Näin syntyi Siikainen

Vanhoista asiakirjoista löytyy kovin niukasti tietoa Siikaisten pitäjän menneisyydestä. Eräs keskiajalta peräisin oleva asiakirja kuitenkin kertoo meille tarinaa mouhijärveläisestä kalastajan pojasta, nimeltään Otamo. Hän asettui asumaan kalaisan veden rannalle ja hänen mukaansa onkin nimetty Siikaisten vanhin kylä, Otamo. Silloisten kalarikkaitten vesistöjen mukaan, joista pyydettiin muun muassa runsaasti siikaa, sai alue nimekseen Siikainen.

Siikaisten kunnan itsenäistymistä pitkittivät kolme perättäistä katovuotta, jolloin halla tuhosi kasvut pelloista. Siemenviljaakin oli käytettävä ravinnoksi ja olkikattoja jouduttiin repimään eläinten ruokkimiseksi. Niin kutsutut nälkävuodet, jotka olivat kansalle hyvin tuhoisat, kestivät kolme vuotta (1866-1869). Tänä aikana jylläsivät myös kulkutaudit nälän heikentämien ihmisten joukossa. Nälkävuosien jälkeen alettiin jälleen saada hyviä satoja. Taas riitti ruokaa nälkäisten suiden ruokkimiseksi ja väkiluku kasvoikin nopeasti syntyvyyden lisääntyessä. Vaikka lapsikuolleisuus tuohon aikaan oli suuri, säästyi Siikainen syrjäisen sijaintinsa ansiosta suurimmilta kulkutautien aiheuttamilta tuhoilta. Iso-vihan vainotkaan eivät liiemmälti Siikaisiin yltäneet.

Onpa aikoinaan Siikaisten synnystä koottu vanha muistitietoon pohjautuva runo. Runo on luettavissa kokonaisuudessaan seuraavasta tiedostosta: Runo Siikaisten synnystä (pdf)